*

Marianna Ridderstad Marinoita ja pakinoita

Rätti käteen ja matkaan, tohtorit?

Professori Vesa Puttonen kertoi 19.1.2018 HS:n Vieraskynä-palstalla näkemyksensä akateemisten ja muidenkin työttömien tilanteesta. Hänen mielestään 1) työn perässä on muutettava ja 2) tohtorienkin on otettava vastaan koulutustaan vastaamatonta työtä. Hänen kirjoituksensa herätti useita ajatuksia ja halun kommentoida. Katsotaanpa:

 

Kohta 1: Olisiko työttömän aina muutettava työn perässä? Kukaan ei liene kyseenalaistanut sitä, että työn perässä kannattaa muuttaa, jos kyseessä on omaa osaamista vastaava vakituinen, kokoaikainen työ, jonka palkalla elää.

 

Perheellisillä on tietysti tässä kohdin puolison työpaikan sijainti harkittavana, mutta koska heitä on työttömistä vain osa, löytynee nykyisessä työllisyystilanteessa jokaista esimerkiksi Helsingissä sijaitsevaa em. ehdot täyttävää työpaikkaa kohden muualta Suomesta myös perheetön, muuttamiseen valmis työtön osaaja. Perheitä ei (itsestäänselvästi) kannata, eikä tarvitse hajottaa.

 

Minun onkin vaikea uskoa, että Puttonen tarkoittaisi sitä, että perheellisenkin ihmisen pitäisi muuttaa esimerkiksi Oulusta Helsinkiin osa-aikaisen tiskarin paikan perässä. Löytyneehän Stadista jo valmiiksi soveltuvia työttömiä tällaisiin paikkoihin yllin kyllin.

 

Vielä vähemmän järkeä olisi muutossa osa-aikaisen tiskarin paikan perään, jos kyseinen työtön olisi koulutukseltaan tohtori. Tästä päästäänkin kohtaan 2.

 

Kohta 2: Onko yksilö itse vastussa siitä, saako omalla koulutuksella töitä vai ei? Vastaan: kyllä ja ei. Esimerkiksi tohtoriksi kouluttautuminen kestää niin monta vuotta, että aloituspäätöstä tehdessä eri alojen työllisyystilannetta valmistumisen aikaan eivät pysty varmuudella ennustamaan edes parhaat taloustieteilijät. Ei voi olla silloin yksilön syy, jos oma, päätöshetkellä työllistäväksi arvioitu ala ei valmistumisen koittaessa enää vedäkään.

 

Tähän tietysti voi argumentoida, että on merkitystä sillä, miltä alalta on valmistunut. Totuus on kuitenkin, että määrällisesti eniten työttömiä tohtoreita on perinteisesti hyvin työllistäviksi arvioiduilla luonnontieteellisillä aloilla, esimerkiksi fysikaalisissa tieteissä. Tietyillä harvinaisilla, julkisessa keskustelussa heikosti työllistäviksi arvioiduilla humanistisilla erikoisaloilla väitelleitä on niin vähän, ettei heidän tilanteellaan ole juuri mitään vaikutusta tohtoreiden kokonaistyöllisyystilastoon.

 

Kun oma ala on valittu siten, että sen työllisyystilanne on kohtuullisen hyvä, eikä ala ole suurella todennäköisyydellä esimerkiksi katoamassa lähivuosikymmeninä, ei mahdollinen työttömyyden koittaminen valmistumisen jälkeen ole yksilön vastuulla. Yksilön on voitava koulutuspäätöstä tehdessään luottaa siihen, että yhteiskunnan ja talouden kehityksen vakaus säilyy riittävällä tasolla, jotta yksilö voi tulevaisuuttaan ylipäänsä rakentaa. Yhteiskunnalliset ja talouden päätökset taas kuuluvat päättäjille: heidän tehtävänsä on varmistaa, että talous on kunnossa ja työllistämiselle ja työllistymiselle mandollisimman hyvät edellytykset. VIime kädessä myös eri alojen koulutusmäärät ovat yhteiskunnallisia päätöksiä, joista yksilö ei ole, eikä voi olla vastuussa.

 

Jos työttömyysuhka kuitenkin realisoituu, ei yksilönkään kannalta ole järkevää jäädä odottelemaan pitkäksi aikaa oman alan työpaikan ilmaantumista. Ammattisuoja onkin jo kauan ollut vain 3 kk. Isoin ongelma on, että työpaikkoja ylipäätään on liian vähän. Tiskariksi ruvennut akateeminen vain vie paikan joltain heikommin koulutetulta. Yhteiskunta voisi ja sen kannattaisi tässä kohdin tulla vastaan lyhyillä räätälöidyillä muuntokoulutuksilla, mutta tällaisia on erittäin vähän tarjolla ja niistä on kova kilpailu. Oman uuden opintopolun räätälöinti ja toteutus on akateemiselle työttömälle useasti käytännössä mahdotonta erilaisten rajoittavien säännösten vuoksi (esim. avointen yliopistojen opinnoissa raja 5 op per kk, kun monet kurssit jo ylittävät tämän op-rajan). Nämäkin päätökset kuuluvat viime kädessä poliitikoille, joiden tahtoa TE-keskukset ja Kela toteuttavat.

 

Yksi tapa ratkaista työttömyysongelma on aina ollut työnhakualueen laajentaminen ulkomaille. Prof. Puttonen vetoaa menneisiin suurtyöttömyyden aikoihin, jolloin työn perässä muutettiin Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin. Yhtä hyvin voisi argumentoida, että 1500-luvulla muutettiin kaskeamaan ja perustamaan savuja Pohjois-Savoon. Nykyisin hyödyntämättömiä erämaita ei enää ole. Samoin ei missään tässä ylikansoitetussa, nopeasti automatisoituvassa maailmassa ole enää suurta kouluttamattoman työvoiman tarvetta. Sen sijaan myös koulutetusta ja jopa akateemisesta työvoimasta on jo globaalia ylitarjontaa. Akateeminen työttömyys on ollut jatkuvassa hitaassa kasvussa kaikkialla länsimaissa 90-luvulta lähtien. Tämä kasvava trendi säilyy, vaikka otetaan huomioon taantumien vaikutukset. Parhaat osaajat ja “stevejobsit” tietysti ovat haluttuja kaikkialla, mutta suuri akateeminen enemmistö kilpailee yhä vähäisemmiksi käyvistä asiantuntijapaikoista ja joutuu tyytymään alhaisempaan ansiotasoon kuin edeltäjänsä.

 

Vaikka aivovienti Suomesta on kasvussa, se ei ratkaisuna ole hyvä eikä toivottava Suomen akateemiseen työttömyyteen. Kyseessä on pääoman valuminen ulkomaille, olkoonkin että kyse on vaikeasti rahassa mitattavissa olevasta pääomasta. Toisaalta myös koulutustason lasku Suomessa ja varsinkin sen tavoittelu koulutusmääriä pienentämällä on ratkaisuna pidemmän päälle kestämätön, sillä paluuta työvoimavaltaiseen yhteiskuntaan ei ole, vaan suorittavat työt päinvastoin katoavat kiihtyvällä tahdilla robotiikan kehittyessä.

 

Olisi järkevää, että Suomi ottaisi maksamastaan tutkijakoulutuksesta sen parhaan hyödyn: yksilön todistetun kyvyn tuottaa uutta tietoa, keksiä uutta. Toisaalta: Puttosen esiin ottama tohtorinkoulutuksen kalleus on suhteellinen käsite: jatko-opiskelija tekee tuottavaa tutkimustyötä keskipalkkaa pienemmällä ansiolla, tonnin apurahalla tai rahoittaa tohtoroitumisensa itse. Työn tulokset, tutkinto (100 000 e per väitös) ja julkaisut, hyödyttävät useimmissa tapauksissa yliopistoa ja yhteiskuntaa rahallisesti enemmän kuin opiskelijan koulutus maksaa. Tohtorintutkintoonhan kuuluu vain muutamia luentokursseja ja kirjoilla olemisesta tulee joitain marginaalisia kuluja. Tohtori on siis hyvä sijoitus, kunhan hänet vain osattaisiin hyödyntää. Vanhentuneet mielikuvat joutaisivatkin jo romukoppaan: nykyajan tohtori ei ole kapea-alainen fakki-idiootti, vaan hallitsee monia taitoja, jotka ovat itsenäisessä tutkimustyössä ja tuloksenteossa välttämättömiä.

 

Voidaan myös kysyä, mikä arvo on sivistyksellä, tieteellä ja koulutuksella noin yleensä? Ovatko ne luksusta, joihin kehittyvien maiden kanssa sekä työvoimasta, että yrityksistä kilpailevassa globalisoituvassa Suomessa ei enää ole varaa? Kehittyville maille on tyypillistä se, että arvostetaan eniten aloja, jotka tuovat suoraa käytännön hyötyä ja riihikuivaa rahaa: lapset koulutetaan mieluiten insinööreiksi ja lääkäreiksi. Kehitysmaan lapsen on turha haaveilla vaikkapa arkeologin urasta. Sen sijaan vanhoissa sivistysmaissa myös kirjallisuudesta väitellyt voi päästä yrityksen johtajaksi. Kumpaan joukkoon Suomi tulevaisuudessa haluaa kuulua?

 

Ensisuuttumuksen jälkeen minulle tulikin professori Puttosen ulostulosta surullinen olo. Hän näyttää toivovan, että työttömät, varsinkin “turhat” tohtorit sankoin joukoin muuttaisivat pois Suomesta. Ehkä jopa maahan, jossa, toisin kuin Suomessa, todella vielä on ilmainen terveydenhuolto. Kun saadaan kaikki hyödyttömät työttömät ja taivaanrannanmaalarit pois Suomesta ja loputkin tuottamattomat yksilöt lakkaavat tuen puutteessa lisääntymästä ja vähenevät ns. luonnollista tietä, pientä maksukykyisen eliitin palvelijoiksi tarvittavaa joukkoa lukuun ottamatta, onko sitten hyvä? Ketä ja mitä varten on olemassa Suomi, tiede, sivistys ja koulutus, ja tarvitaanko maailmassa niitä vielä 2020-luvulla?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Tarvitaan argumentti sille, miksi työn perässä muuttaneen täytyy veroillaan maksaa niille, jotka eivät halua muuttaa. Pitäisikö muuttajille olla reilu ja antaa tuntuvia verohelpotuksia.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Hyvä avaus, Marianne.

Tässä näkyy professori Puttosen ja koko eliitin täydellinen näkemyksen puute. Suomella ei ole identiteettiä eli käsitystä itsestään, mihin suuntaan kehittyä.
Siksi tohtorit pitää saada rätti käteen, että olisivat poissa näkyvistä tilastoista. Taitaa olla ainoaa aktivointia mitä nykyisin ymmärretään.

Kirjoitin kirjan yhteiskunnan vääristymistä, pitkän harkinnan jälkeen, yhdessä kuukaudessa. Nykyihminen on kadottanut positiiviset arvonsa, se elää postmodernia aikaa, mille tyypillistä on tiedon ja tieteen ja tutkimuksen aliarvostus.

Ihmisten välinen kommunikointi on näissä oloissa muuttunut väittelyksi ja mölinäksi ja senkään takia parempia keskustelijoita ei sekaan haluta.

Käsitys yhteiskunnan rakenneuudistuksesta on yksi farssi, vaikka se oli tämänkin hallituksen kärkihankkeita (samoin kuin työllistäminen). Yhteiskunta siiloituu siis entisestään. Kapea-alaiset ihmiset omissa pilttuissaan märehtivät sitä entistä juttuansa ymmärtämättä kokonaisuutta ja valtavia muutoksia elinympäristössämme. Valtio ei osaa organisoitua, eikä suosittaa organisoitumista muillekaan. Se johtaa siihen, että yksilön kunnioitus ratkaisevasti vähenee. Tämä ei tietenkään koske niitä, joilla on valtaa ja varallisuutta niin paljon, että heidän tilanteensa on jo tasapainossa ja heillä mahdollisuuksia parantaa tilannettaan kaikissa muutostilanteissa.

No eipä olla ensimmäistä kertaa tässä tilanteessa Euroopan historiassa. Mahatma Gandhi oli aikansa visionääri, joka huolehti näistä systeemisistä vääristymistä. Hänestä sain kirjalleni idean: kertoa mitkä ovat 10 suurinta vääristymää, mutta myös sen, mikä onnistuu vain hyvältä systeemiajattelijalta, kuinka korjata nämä vääristymät.

Mitä vaatisi, että tämä asenneympäristö ja tiedon arvostus korjaantuisi? Sitä jokainen voi miettiä, ja oikein hyvä, jos ehdotuksia tulee näille palstoille muiltakin.

Olen IT-alan tohtorina taistellut pitkään sen alan tietämättömyyttä ja harhaluuloja vastaan. Kun tämä postmoderni kulttuuri ei anna mahdollisuuksia ajatteluun, koulutus tällä alalla on muuttunut sirpaleiseksi, että kukaan maisteri ja insinööri ei saa niistä sirpaleista minkäänlaista kokonaiskuvaa. Tätä romahdusta olen halunnut korjata Metayliopiston puitteissa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Rätti käteen ja matkaan, tohtorit?''

Ruotsissa tehtiin väitöskirja WC:n siivoamisesta, joten se on tiedettä tohtoreille.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Muistan, että kuulin vuonna -85 radiossa (siis Suomessa) tohtorinväitöskirjasta, jonka pääasiallisena johtopäätöksenä oli, että hyviä siivousvälineitä käyttämällä siivoustulos on parempi.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Rätti käteen ja matkaan, professorit ! Olen vahvasti sitä mieltä, että jos professorit eivät pysty hankkimaan riittävästi rahoitusta kouluttamiensa tohtoreiden jatkotutkimusten rahoittamiseen, niin professorit pitää vaihtaa.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Aika moni tohtoriksi lukenut teki niin, kun ei päässyt perusopintojen jälkeen töihin. Eli jatkettiin sitä samaa saamattomuutta, jolla nippa-nappa hoidettiin perusopinnotkin. Muutaman harvan tiedän kyllä lähteneen TTKK:sta menestyksekkäälle akateemiselle uralle, mutta näitä tiedän vähän verrattuna noihin riemumaistereihin.

Itse asiassa yliopistoissa lojuu sellaista opiskelija-ainesta, joista huomattava osa ei sinne kuulu. Aika kuluu Porthanian kahvilassa pötyä puhumassa.

Mitähän lisäarvoa tällainen tohtori voi luoda ? Tuskin osaa siivotakaan.

Jari Kaisla

Oletteko nähneet Ministerin, kansanedustajan tai heitä lähellä olevien virkamiesten koskaan ottaneen vastaan pätkätöitä tai jotain mikä ei vastaa aiempaa osaamista? En usko.

Nämä samat tahot vaativat kuitenkin muilta järjetöntä venymistä kuten muuttamista toiselle paikkakunnalle vaikka viikon mittaista tiskaajan pestiä varten. Nämä aiemmin mainitsemani henkilöt hallinnossa eivät toimi samojen sääntöjen mukaan kuin muu yhteiskunta. He keksivät tarvittaessa tyhjästä "palkkiovirkoja" mitä ihmeellisimpiin tehtäviin tai kehittävät sopeutumiseläkettä vastaavia mekanismeja, jottei tarvitsisi alentua tavallisten työvoimaa koskevien sääntöjen piiriin.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Eikös herrat asiantuntijat ole laatineet oikeiston puolesta työllistämispakon työttömille saas nähdä löytyykö professoreille porsaanreikä työllistyä ohituskaistaa?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tohtoritkin ovat pelkkää tykinruokaa kapitalistien voitontuotannolle. Turha ruikuttaa tästä, jos ei ole valmis vaihtamaan talousjärjestelmää.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Tässä kirjoittelussa näkee kateuden vähän koulutetuista ja huonon sivistyksen saaneilta ihmisiltä.

Ei ihme, että meillä on tällainen poliittinen järjestelmä jo nyt.
Syyttelemällä ja halveksumalla ei maailman tilanne parane. Koettakaa ymmärtää se, Janne ja kumppanit.

En arvosta ihmisiä, jotka eivät edes halua asiallista keskustelua. Marianne sentään yritti avata kohtuuttomuuksia, mutta nämä trollaajat vetivät siitä "herneen nenäänsä".

Ei kannattane tänne US:n blogiin kirjoitella mistään fiksusta asiasta, vaikka se niin toivottavaa olisi. Etsitään joku parempi paikka.

Käyttäjän EsaAuramki kuva
Esa Auramäki

Kyllä se suurin este muuttamiselle työn perässä taitaa kuitenkin olla asuminen ja sen hinta. Muuramessa (Jyväskylän lähellä) saat 45 m2 rivitalokaksiosta n. 70 000 € ja Helsingissä keskihintaisella alueella joudut maksamaan vastaavan kokoisesta kerrostalokaksiosta 210 000 € -. Tai vuokrataso luokkaa 700-800 €/kk. Ei kai kukaan täysijärkinen lähde muuttamaan näillä ehdoilla. Etenkään, kun työn jatkuvuudesta ei ole nykypäivinä mitään takeita. Ei kai kukaan täysijärkinen sitä edes vaadi. Etenkin, jos olet yli 55 v ja työuraa jäljellä alle 10 v. Muutto pääkaupunkiseudulta halvemmille alueille toki on aivan eri juttu, mutta hirveä itku nousee joka kerran, kun jotain virastoa halutaan siirtää maakuntiin.

Käyttäjän JyrkiKaarttinen kuva
Jyrki Kaarttinen

Kiitos hyvästä ja analyyttisestä kirjoituksesta!

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Yksilö tekee näissä asioissa päätöksensä omista lähtökohdistaan ottaen huomioon oman ja perheensä edun. Jos poliitikot on ohjaamistarkoituksessa asettanut sellaisia rajoja jotka aiheuttavat yhteiskunnan kokonaisedun ja perustuslain vastaisia seuraamuksia on lakeja muutettava.

En usko että Puttonen on ihan tätä osa-aikatiskausta tarkoittanut vaan järkevästi samalla paikkakunnalla tai lähialueella olevaa koulutusta vastaamatonta työtä, jonka vastaanottaminen on järkevää jos meinaa leipää syödä ja itsensä elättää.

Kai Lähteenmäki

Verovarojamme kylvetään moneen kankkulan kaivoon, mrd kaupalla.
Julkisen sektorin 600 000 kovapalkkaista palkannauttijaa (ja eläkeläistä) - ovat palkkajohtajia (valtion mediaanipalkka yli 4 tonnia), Monet ihan turhiksia ja haitakkeita joita ei voi erottaa millään..
Sieltä voitaisiin irroittaa 10%, 50 000 ihmisen palkat järkeviin Tulevaisuusinvestointeihin, jotka työllistäisi mm nuoria tohtoreita - byrokraattien sijaan.
Maataloutukiin yms. uppoaa 3-6 mrd/v- takapajuisen pientilasysteemimme elämänmuotoon- ja vaalikarjan ylläpitämiseen.
Sieltä kin voisi irroittaa rahaa kehittämistyöhön, myös maatalouden kehittämiseen
Vihreiden lobbaamiin (usein kiinalaisiin) tuulimyllyihin ja valopaneeleihin uppoaa pian mrd/v - ilmaan mitään hyötyä ilmastolle.

Siis katsokaamme peiliin- itse ollaan valittu nuo päättäjämme ?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Työttömälle puhutaan työn "ottamisesta" ja työtä saanut puhuu työn saamisesta. Jälkimmäinen on totta ja edellinen fiktiota. Harva voi vain ottaa töitä, niitä annetaan. Niin sanoo termikin: työnantaja.

Tästä päästäänkin asian ytimeen: työnantajan näkökulmaan, mikä keskustelussa aina unohtuu. Työnantaja päättää, ketä töihin pyytää. Sillä on perusteet ja usein halutaan (vaikkapa siivoojaksi) kokenut ja kenties alalle kouluttautunutkin (kyllä, siivoojillekin on ammatillista koulutusta). Töihin ei noin vain oteta henkilöä, jonka ei uskota pysyvän töissä korkean koulutuksen takia.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Erkki Laitilan molemmat kirjoitukset olivat todella kohdallaan.
Koulutuskateus ja irvistely loistaa. Työttömyyskeskustelussa kirjoitin työttömäksi jääneestä valtioteenmaisteri , henkilöstöpäälliköstä. Siihen joku palomestari kommentoi että lopetti lukemisen tuohon sanapariin koska ongelman syy työttömyyteen oli siinä.
Suomalaista ajattelua kuvaa kaikessa substanssi osaamisen palvonta. Pitää olla näkyvää ja mielummin käsissä tehtävää. Ilmankos lääkärit, hoitajat , palomiehet yms ovat arvostetuimpien ammattien listalla.
Ihmettelen Puttosen kommenttia. Olin kerran hänen kanssaan seninaarissa puhumassa Virossa ja on hän realistisimmasta päästä.

Kai Lähteenmäki

Yleensäkin Suomessakin pitää varautua globaaliin palkkatasoon ja kilpailuun- kuten USAn ruostevyöhykkeellä, jossa palkat on romahtaneet 60-luvun 5000$/kk --> n 500$ /kk tasolle.
Tästä oli TV-dokumenttikin Michiganin suomalaisalueilta.

Varmuuden vuoksi meidän pitää mahdollistaa pienituloisellekin eläminen, asuminen, liikkuminen, ruoka, terveys, jne

Nyt ei ole varaa haaskata nuorisoamme huonoon, epärelevanttiin koulutuksen, joka ei työllistä ei luo uusia töitä.
Esim sen gradun sijaan voisi tehdä käytännön kursseja työelämästä, yrittämisestä, liikkeenjohdosta, ..niillä taidoilla on käyttöä monessa.

Toimituksen poiminnat