Marianna Ridderstad Marinoita ja pakinoita

Aino-taru on tragedian kuvaus, ei pervo seksifantasia

#metoo-kampanjan mainingeissa jotkut ovat katsoneet asiakseen loukkaantua kansallisperintöömme kuuluvan Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta Aino-taru. Mielestäni sen kohtausten näkeminen seksuaalisen ahdistelun ilmentymänä edellyttää jo melkoista historiantiedottomuutta ja ideologian värittämien lasien läpi katsomista.

 

Kalevalan Aino-taru on kertomus pakkoavioliiton uhkaaman nuoren tytön itsemurhasta. Tarinassa ei ole varsinaista syyllistä - asia, mikä monen tuntuu olevan vaikea ymmärtää tänä somelynkkausten aikakautena.

 

Ei niin kovin kauan sitten Suomessakin nainen oli aina jonkun sukulaismiehen vallan alla ja käytännössä usein kauppatavaraa. Kalevalassa Joukahainen vaihtaa sisarensa omaan henkeensä. Väinämöinen näkee avioliiton edullisena, samoin Ainon äiti: Väinämöinenhän on yhteisössä erittäin arvostettu henkilö. Mutta Aino ei halua vanhan tietäjän vaimoksi, vaan tahtoisi päättää itse elämästään.

 

Muinaisessa Suomessa järjestettyjen ja pakkoavioliittojen ongelmat olivat samoja kuin nykyisissäkin niitä harjoittavissa kulttuureissa: tytöt naitettiin usein liian nuorina, eikä naisen omaa mielipidettä kuultu. Mutta eivät menneisyyden ihmiset olleet sen tyhmempiä tai tunteettomampia kuin mekään, eivätkä sokeita oman aikansa epäkohdille. Varsinkin vanhoille tai pahaluonteisiksi tunnetuille miehille naitettavia nuoria naisia säälittiin yleisesti.

 

Triptyykin kohtaukset on luettava tätä taustaa vasten. Ensimmäisessä kohtauksessa Väinämöinen näkee Ainon Joukahaisen kotitilalla keräämässä vitsaksia. Aikakauden tapaan Väinämöinen tarjoaa hänelle koruja lahjaksi ja kosii, mutta tulee Ainon taholta torjutuksi - tämä lienee se kohta, jossa niin halutessaan saattaa nähdä tilanteen kehittyvän ahdisteluun saakka.

 

Joukahaisen tekemän avioliittotarjouksen toteutuminen on perheelle myös kunniakysymys. Kun sekä veli, että vanhemmat puoltavat avioliittoa, ei nuorelle naiselle jää kuin kaksi vaihtoehtoa siinä maailmanajassa, jossa nainen ei voinut matkustaa tai elää yksin. Triptyykin toisessa kohtauksessa Aino istuu rantakivellä ja kokeilee vettä jalallaan: hän pohtii ratkaisuaan. Asetelmassa nuoren naisen valkoinen, kuulas iho korostaa neidon puhtautta ja viattomuutta. Taustalla näkyvät vedenneidot, joiden voi ajatella myös houkuttelevan häntä veteen Näkin tavoin. Kalevalassa Vellamon neidot ottavat Ainon joukkoonsa ja hän muuttuu kalana eläväksi veden hengeksi.

 

Väinämöinen suree Ainoa suuresti. Tietäjä kun on, hän kysyy Untamolta missä veden neidot asuvat ja lähtee kalaan. Maalauksen kolmannessa ja viimeisessä kohtauksessa Väinämöinen kalastaessaan järvellä kokee samanistiseen hahmoonsa sopivan tilanteen: tietäjän saama kala osoittautuu Ainoksi, joka kuitenkin pakenee Väinämöistä ilkkuen takaisin veteen. Tässä kohdin katsoja voi muistella sitä uskomusta, että veden henkien ajateltiin usein syntyneen kyseiseen vesistöön hukkuneiden sieluista. Aino saa viimeisen sanan, mutta hinta on kova.

 

Kun Gallen-Kallela maalasi teoksen ensimmäisen version vuonna 1889, 25-vuotiaat aikuiset naiset olivat jo täysivaltaisia ja naisten äänioikeudesta keskusteltiin. Sen sijaan, että maalauksessa näkisi pervon sedän jahtaamassa nuorta alastonta neitoa, se on mielestäni erittäin hyvin #metoo-kampanjan henkeen sopiva muistutus siitä, miten pitkälle olemme tasa-arvoasioissa päässeet.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Ainon äiti Pohjan-Akka on Kalevalan ainoa todellinen hallitsija. Väinämöisen lisäksi kaikilla Kalevalan miehillä on ongelmia naisten kanssa. Joukahainen on mammanpoika, Ilmarinen on niin puutteessa että takoo kullasta vaimon, ja Kullervo nai omaa siskoansa.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä
Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Lemminkäiselläkin meni huonosti. Hänen vaimo Kyllikki kävi kylillä eli vieraissa. Tästä suuttuneena Lemminkäinen lähti sotaan, mutta siinä kävi huonosti. Lopulta äiti joutui pelastamaan poikansa. Gallen-Kallela on maalannut kuvan tästäkin aiheesta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lemmink%C3%A4isen_%C...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ja vaikka olisikin seksifantasia, niin mitä pervoa siinä muka olisi? Ainakin Gallen-Kallelan maalausten perusteella Aino on huippuhyvännäköinen ja täysi-ikäinen (tai ainakin hyvin lähellä täysi-ikäistä). Minkä määritelmän mukaan siinä, että Väinämöinen himoitsee Ainoa, olisi mitään pervoa? Pervohan tulee sanasta perverssi, joka ainakin Wikisanakirjan mukaan tarkoittaa sukupuolisesti poikkeava, luonnoton. Minusta on ihan luonnollista ja yleistäkin, että vanhatkin miehet pitävät kaunista nuorta naista haluttavana.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Euroopassakin oli vielä 1800-luvulla käytäntönä myydä tyytymättömän aviomiehen toimesta vaimo huutokaupaalla sopuhintaan, koska avioeron mahdollisuus oli kallis ja byrokraattinen vaihtoehto.

Onhan tuo jokin ongelma korvien välissä, jos Kalevalan taru liitetään metoo ajatusmaailman yhtään väheksymättä itse asiaa. Ruotsissakin kiisteltiin aikanaan Kalle Ankan paljastavasta habituksesta ilman housuja.

Käyttäjän MarjattaLaiho kuva
Marjatta Laiho

Äidinäitini oli kansakoulunopettaja. Nuori nainen eli hetken itsellistä elämää ammattitaitoisena, täysivaltaisena – paitsi ei aivan vielä äänioikeutettuna (lakiin 1906, vaaleissa 1907) – kansalaisena, kunnes solmi avioliiton koulunsa johtajaopettajan kanssa vuonna 1905. Eräässä kirjeessään hän valitti ystävälleen, että kun hänen palkkansa kuuluukin nyt naimisissa ollessa hänen miehelleen, tämä ei jätä hänen omaan käyttöönsä kuin hansikasrahat.

"Laki 25 vuotta täyttäneen naimattoman naisen täysivaltaisuudesta säädettiin vuonna 1864. Holhouksenalaiseksi sai silti jäädä, jos sitä itse halusi. Naimisissa olevat naiset jäivät automaattisesti miehensä edusmiehisyyden alaisiksi. Tällä oli oikeus vaimon palkkatuloihin ja jollei avioehtoa ollut, myös omaisuuteen. Naimattomien naisten täysivaltaisuuteen liittyi taloudellinen itsenäisyys, joka toteutui asteittain: jo 15-vuotias sai hallita palkkatulojaan ilmoituksellaan ja 21-vuotias sai hallita omaisuuttaan anomuksella tuomioistuimelle." http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/aanioike...

Samassa tekstissä myöhemmin: "Vuoden 1879 elinkeinoasetus vapautti rahvaan naiset ja miehet palveluspakosta sekä naiset työnteon esteistä. Aviovaimo ja holhouksessa pysyvä naimaton nainen saattoivat tehdä myös töitä edusmiehen suostumuksella. Vuoden 1889 laki salli vaimon hallita ansioitaan ja irtainta omaisuuttaan, mikäli tehtiin erillinen avioehto. Ensimmäinen neljän viikon äitiysloma naisille myönnettiin teollisuustyössä vuonna 1917. Naimisissa oleville naisille sallittiin oikeus solmia työsopimuksensa itsenäisesti, ilman aviomiehen suostumusta vuonna 1922." Tuolloin isoäitini oli jo kuollut kahdeksannen lapsensa synnytyksen komplikaatioihin.

Noihin aikoihin oli nuoressa, muotoutumisvaiheessa olevassa Neuvostoliitossa vielä vahvat tendenssit seksuaaliseen tasavertaisuuteen. Vladimir Iljitš Leninin puoliso Nadežda Krupskaja oli sateenkaariliikkeen tukija. Jokin vuosi sitten olin Ateneumin taidemuseossa Pride-viikolla teemaopastuskierroksella, jolla tarkasteltiin mahdollisia homokytköksiä suomalaisen taiteen mestariteoksissa. Aino-triptyykissä niitä voi nähdä helposti. Feminismillä riittää työsarkaa 2010-luvulta eteenpäin...

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Feministi someraivoaja näkee miesvihalleen sopivan kohteen aivan missä tahansa.

Vaikka nyt sitten Aino-tarussa.

Miesvihalleen taulussa on hänelle erityisen hyvä kohde: vahva mies. Käsien asento kuvastaa miehen suurinta hirveyttä: hänen kiintymystä naiseen ja seksuaalista halua.

Molemmat feministien kategorisesti demonisoimia asioita.

Lisäksi taulussa on nainen. Nainen on taulussa juuri niin kuin miesvihaaja haluaa naisen aina nähtävän ja esitettävän: nuorena, kauniina, heikkona, viattomana uhrina.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Väinämöinenkö tuossa "vahva mies"????

Käyttäjän MerjaNurmiOsTuomi kuva
Merja Nurmi

Metoo -kampanjaan liittyen kukaan ei ole vaatinut Aino-triptyykin poistoa yhtään mistään. Siitä Helsingin Sanomien artikkelista olisi kannattanut lukea muutakin kuin otsikko.

Käyttäjän MariannaRidderstad kuva
Marianna Ridderstad

Itse asiassa tällä kohulla on pidemmät juuret. Lisää löytyy helposti googlaamalla, esimerkiksi kuvamanipulaatioita teoksesta ja niihin liittyvää juttua.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Gyl'minustakin Kalevala kuvaa melkoisen tasa-arvoisen maailman. Johtuu köyhyydestä ja olemassaolon vaaroista, jotka olivat lähinnä pitkän talven yli pärjäämistä. Kalevalan talvet ovat melko leutoja, mutta lunta on korjan kulkea. Ja tasa-arvo näyttää lisääntyvän pohjoiseen päin, mikä on aika yleistä myös luonnonkansoilla.

Ja erityisesti yhteiskunnan rakenne on epäeurooppalaisen matalahierarkinen. Esim. Pohjan Neiti oikein valitsemalla valitsi miestään. Harmi ettei Aino polkaissut jalkaa lattiaan ja ajanut Väinämöistä tiehensä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset