Marianna Ridderstad Marinoita ja pakinoita

Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 1: Automaatio ja robotisaatio

Lähes kaikki meistä ovat jo päivittäin tekemisissä ainakin jonkinlaisen tekoälyn kanssa. Facebookissa tekoälysovellus tunnistaa käyttäjiä valokuvista; Googlen tekoäly optimoi hakutuloksia ja tunnistaa objekteja kuvista. Monella työpaikalla prosesseja valvovat tekoälyt ja toimenpiteitä pohjataan oppivien tekoälysovellusten tekemien analyysien tuloksiin.

 

Automaatio etenee myös muulla tavoin: useissa kaupoissa on automaattikassoja, metro voi kulkea ilman ihmiskuljettajaa, tehtaissa robotit korvaavat yhä useampia ihmisen aiemmin suorittamia tehtäviä, sairaalan käytävillä rullailee lääkkeitä kuskaava robotti, ja kotona pyörii robotti-imuri tai pihassa ruohonleikkurirobotti. Robotit korjaavat satoa ja lypsävät lehmiä - ja avustavat kirurgia vaativissa operaatioissa.

 

Robottien etu on, että ne voivat liikkua olosuhteissa, joihin ihmistä ei voi lähettää: esimerkiksi tulivuoren kraatereita, viemäriverkostoja ja jopa toisen planeetan, Marsin pintaa on voitu tutkia kauko-ohjatun kulkijarobotin avulla.

 

Ehkä pisimmälle robotisaatio on edennyt sotateknologiassa. Autonomiset tiedustelulennokit ovat jo arkipäivää ja vaikeassakin maastossa etenevät, jaloin liikkuvat “robottikoirat” ovat testausvaiheessa.

 

Uskotaan, että pian automaattiohjatut alukset valtaavat maailman meret, ilmatilan, junaradat ja tiet.

 

Toisaalta jotkut näistä kauan odotetuista sovelluksista ovat osoittautuneet yllättävän vaikeiksi toteuttaa. Roboteille jotkin ihmiselle helpot tehtävät, kuten käveleminen ja yleensä liikkuminen epätasaisessa maastossa ovat osoittautuneet haastellisiksi, vaikka valtavasti kehitystä onkin tapahtunut viime vuosina. Liikkumisessa koneelle hankalaa on erityisesti sen näkemän maiseman tulkitseminen: ihminen ymmärtää ajassa muuttuvaa 3D-ympäristöään evoluution suomien kykyjen ja kokemustensa kautta, koneelta tämä kokemusmaailma lähtökohtaisesti puuttuu.

 

Kun omakotialueella pihalta vierii pallo tielle, ihmiskuljettaja osaa odottaa - jos ehtii - sen perään mahdollisesti juoksevaa lasta; nykyiset automaattiohjatut autot sen sijaan eivät toistaiseksi osaa nähdä ja tunnistaa ympäristöä samalla tavoin kuin ihminen, vaikka niiden reaktionopeus onkin ylivoimainen.

 

Vaikkapa autoa ajavalle tekoälylle kaikki mahdollinen on opetettava alusta asti: esimerkiksi se, etteivät tien vierellä kököttävät lumen peittämät roskapöntöt ja vesipostit suinkaan aio ylittää tietä, tai että pimeässä suojatiellä tallustelevan koiran ja ihmisen välissä on yleensä pitkä, “näkymätön” naru.

 

Myöskin luonnollisen kielen ymmärtäminen tuottaa edelleen usein tekoälylle vaikeuksia. Monilla sanoilla ja ilmauksilla on kontekstista riippuen useampia merkityksiä ja tulkintoja, joiden ymmärtäminen edellyttää yleistä tietoa ja kokemusta ihmiskulttuurista tai ihmisenä olosta - kokemusta, joka on ihmisaistein varustetulle olennolle hankittavissa kokemuksen kautta, ihmiseksi kasvamalla, ja usein vain siten.

 

Voisi uumoilla, että joidenkin ylläesitettyjen ongelmakohtien ratkaisemiseen tarvitaan ehkä lopulta lähes ihmisentasoinen yleistekoäly. Tai ainakin hyvin laaja-alainen ja monimutkainen tekoäly, joka herättää myös kysymyksen, olisiko tällainen tekoäly kenties jo spontaanisti itsestään tietoinen?

 

Nykyiset, hyvin kehittyneetkin itseoppivat järjestelmät ovat oleellisesti “tyhmiä”. Ne suorittavat ennalta annettua tehtävää viime kädessä matematiikkaan ja logiikkaan perustuvien sääntöjen pohjalta. Ne pesevät ihmisen kyvyt, koska ovat nopeampia ja toimivat virheettömästi. Mutta voiko tällaista, ihmiseen verrattuna ylivoimaistakaan kykyä kutsua vielä älyksi? Asiaa auttaisi, jos tiedettäisiin edes se, mitä tietoisuus ihmisessä lopulta pitää sisällään, mutta tämäkin on vielä selvityksen alla.

 

Useat tutkijat ovat arvioineet, että itsestään tietoisen järjestelmän kehittämiseen tarvittavat “tekoaivot” tulevat toimimaan nykyisiin tietokoneisiin verrattuna enemmän ihmisaivoja muistuttavissa arkkitehtuureissa. Tällaisia uudenlaisia tietokoneita, joista kenties tulee aikanaan itsestään tietoisia, onkin kehitteillä eri puolilla maailmaa, myös Suomessa.

 

Joka tapauksessa jo nykyisiin menetelmiin pohjautuvat tekoälyt ovat osoittaneet ihmistä paremmat kykynsä useissa tehtävissä, jonka vuoksi joudumme näin lajina kilpailutilanteeseen oman luomuksemme kanssa. On selvää, että automaatio ja robotisaatio tulevat ilman ihmisentasoista tekoälyäkin muuttamaan maailmaa suuresti jo aivan lähitulevaisuudessa. Mitä ihmiselle siis tässä kuviossa lopulta jää? Ainakin työelämä tulee pian muuttumaan perustavanlaatuisesti.

 

 

Blogisarjani seuraava osa:

Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 2: Automaation vaikutukset työelämään

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset