Marianna Ridderstad Marinoita ja pakinoita

Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 2: Automaation vaikutukset työelämään

Automaation yhteiskunnassa aiheuttamaa murrosta on verrattu aiempiin mullistaviin muutoksiin ihmiskunnan historiassa: maanviljelyksen keksimiseen ja teollistumisen alkamiseen. Voi olla, että kyseessä tulee olemaan vieläkin perustavanlaatuisempi vedenjakaja.

 

Jo nyt on varmaa, että tekoälyn kehitys, automaatio ja robotisaatio tulevat muuttamaan työelämän perusteellisesti suhteellisen nopealla aikataululla. Tällä hetkellä työelämään ehtineet sukupolvet joutuvat kohtaamaan tämän muutoksen omalla urallaan, ja kaikki joutuvat kokemaan sen yhteiskunnalliset vaikutukset elantonsa muodostumisessa jollain tavalla.

 

McKinsey Global Instituten raportti viime vuodelta kertoo seuraavaa: vaikka vain 5% kaikista töistä on olemassa olevalla teknologialla kokonaan automatisoitavissa, on kaikista ammateista kaksi kolmasosaa sellaisia, joiden työtehtävistä voidaan automatisoida vähintään kolmannes. Ja tämä siis koskee vain nykyistä teknologiaa, kunhan se otetaan käyttöön täyteen potentiaaliinsa.

 

Useimpien muiden viime vuosina julkaistujen raporttien mukaan seuraavien 10-30 vuoden kuluessa automatisoiduiksi tullee noin 20-60% ammateista alasta ja valtiosta riippuen (Japani, UK, USA, Saksa, Sveitsi, Tanska, Kiina ja Intia).

 

Eri raporttien ja toimijoiden tekemien arvioiden ristiriitaisuus selittyy sillä, että on vaikea arvioida, häviääkö jokin ammatti automatisaation myötä kokonaan vai muuttuuko vain työnkuva. Toisaalta, jos työnkuva muuttuu tarpeeksi, voidaan jo puhua uudesta ammatista ja vanhan katsoa hävinneen. Myös aidosti uusia aloja syntynee.

 

Useimpien arvioiden mukaan kokonaan uusien töiden lukumäärä jäänee kuitenkin alhaisemmaksi kuin automatisaatiossa menetettävien tehtävien määrä. Tämä johtuu paitsi siiitä, että yksi ihminen voi valvoa useampaa tekoälyä, niin myös siitä, että tekoälyjen ja robottien kehittyessä niille voidaan jatkuvasti siirtää yhä uusia aiemmin ihmisen työnkuvaan kuuluneita tehtäviä.

 

Esimerkkejä tekoälykkäiden robottien tulevaisuudessa uhkaamista ammateista ovat vaikkapa baarimikko, tarjoilija, varastotyöntekijät, erilaiset jakelutehtävien tekijät kuten postinkantajat, kauppojen hyllyttäjät, sekä vartijat. Ylipäänsä automatisaation ensiksi uhkaamia ovat sellaiset suorittavat tehtävät, joissa asiakaspalvelutilanteet tai muut työtehtävät toistuvat suhteellisen kaavamaisina.

 

Vastaavasti McKinseyn raportissa esimerkiksi psykiatrien ja lakiasiantuntijoiden tehtävät on arvioitu vaikeimmin automatisoitaviksi. Toisaalta sekä lääketieteen, että oikeustieteen harjoittamiseen liittyy suuria korpuksia dataa, jonka hyödyntäminen näissä tehtävissä on osin automatisoitavissa.

 

Esimerkkinä automaation mahdollisuuksista lääketieteessä toimii IBM:n tekoäly Watson, joka kykeni pelastamaan erään japanilaisen naisen hengen analysoimalla hänen oirekuvansa oppimalla valtavasta 20 miljoonan alan artikkelin lääketieteellisestä aineistosta ja vertaamalla tietoja naisen geneettiseen dataan. Ihminen ei kykene tällaisen datamäärän simultaaniin aukottomaan hydyntämiseen, tai ainakin vastaavaa taitoa voi verrata vuosikymmenien aikana hankittuun kliiniseen kokemukseen. Ylivoimaisen suorituskykynsä vuoksi kone ei sellaista aikajaksoa oppimiseensa tarvitse: Watson suoritti tehtävän muutamassa minuutissa.

 

Toisaalta lääkärin ja lakimiehen ammatit ovat suojassa täydeltä automaatiolta ainakin lähes ihmisentasoisen yleistekoälyn syntyyn asti. Ja ehkä senkin jälkeen moni halunnee vaativassa asiakaspalvelutilanteessa kohdata oikean ihmisen, ei diagnoosirobottia tai palveluautomaattia.

 

Yksi mahdollinen, ehkä ei-toivottava kehityskulku on, että varakkaat maksavat asiakkaat saavat jatkossakin diagnoosinsa oikealta ihmislääkäriltä ja lakiedustuksensa ihmisasianajajalta, kun taas köyhemmät joutuvat tyytymään automatisoituun palveluun. Automatisaaton vaikutukset tulevat siten olemaan myös arvovalintoihin ja mieltymyksiin perustuvia.

 

Korkea koulutus ei suinkaan yksin suojaa työntekijää automaation vaikutuksilta. Esimerkiksi nykyisistä ammateista sähköasentaja, lähihoitaja, fysioterapeutti ja kokki ovat sellaisia, joita lähitulevaisuuden koneiden on hankala korvata työnkuvasta johtuen. Ja toisaalta taas esimerkiksi monet nykyiset vaativiksi mielletyt ohjelmointi- ja analyysitehtävät katoavat vähitellen, kun järjestelmät oppivat itse ohjelmoimaan ja data-analytiikan prosesseja automatisoidaan.

 

Entä sitten vasta tulossa oleva teknologia? Luonnollisesti sen vaikutusten arviot menevät aika lailla “käsien heilutteluksi”. On hankala arvioida sellaista, jonka olemassaoloa ei vielä edes osata ennakoida. Jotain arviointia ja ennakointia voi kuitenkin esittää.

 

Jonkin verran ihmisiä, ehkäpä varustettuina uusin kyborgien tai geeniteknologian buustaamin kyvyin, tulee varmasti työskentelemään uusien tekoälysovellusten ja robottien parissa. Ennakoin kuitenkin, että suurin kasvu tulee tapahtumaan erilaisten lähinnä viihteeksi luettavien alojen kasvun parissa. Virtuaalitodellisuus ja sen kautta uudenlaiset peli- ja elokuvakokemukset; suoraan aivoihin ladattavat tiedot, taidot ja kokemukset; unien nauhoittaminen ja alitajunnan tutkiminen niiden kautta; musiikin ja muiden taiteiden kokeminen uusilla tavoilla, joita nyt ei osata vielä edes kuvitella; itsensä ja robottien haastaminen erilaisin tavoin; sekä tietysti perinteinen puhdas hedonismi muodostunevat uuden aikakauden elämän sisällöksi kokoaikaisen työn sijasta.

 

Jos ja kun kyvyiltään ylivoimaiset yleistekoälyt ja robotit tulevat viemään lähes kaikki ihmisille nykyisin kuuluvat työtehtävät, on mahdollista, että ihmisyys sinänsä, bio-olennon status, tulee nousemaan merkittäväksi tekijäksi palveluntuotannossa.

 

Joka tapauksessa käynee niin, että kaikki tehtävät ja palvelut, joista joku on valmis maksamaan, edellyttävät ihmisyksilöltä nykyistä paljon suurempaa tiedollista ja taidollista tasoa. Tämä koskee sekä yllä esitettyä kuvitteellista kaukaisempaa tulevaisuutta, että jo seuraavina vuosikymmeninä toteutuvaa todennäköistä, nykyteknologian mukaista skenaariota.

 

Automaation aiheuttamassa tulevaisuuden työmarkkinoiden uudellenjärjestäytymisessä ratkaisevassa osassa on se, voidaanko kaikki tai edes useimmat ihmiset kouluttaa näihin uusin ammatteihin, joista huomattava osa vaatii suuria tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Mitä tehdään niille, joiden kyvyt eivät riitä vaadittaviin tehtäviin ensinkään, tai eivät pysy mukana todennäköisesti jatkuvaa kouluttautumista vaativilla urilla?

 

On mahdollista, että automaation edetessä yhä suuremmalle osalle ihmisistä jää vain kuluttajan rooli. Millä heidän elinmahdollisuutensa silloin varmistetaan?

 

Työurat myös muodostunevat sirpaleisiksi ja monimuotoisiksi jatkuvissa, nopeasti etenevissä yhteiskunnan muutospaineissa, joiden tahdin määrää teknologinen kehitys, eivät yksilöiden elämänkaaren tarpeet ja mahdollisuudet. Työtulojen ja elämisen perusturvan yhteen sovittaminen tulisi silloin olla saumatonta.

 

Ratkaisuksi työn katoamisen ongelmaan on useimmin ehdotettu jonkinlaista perustulojärjestelmää. Sentapainen ratkaisu toimeentulo-ongelmiin vaikuttaakin väistämättömältä kehitykseltä, mikäli demokraattinen ja tasa-arvoisuuteen pyrkivä yhteiskunta halutaan säilyttää.

 

Perustoimeentulon rahoittamiseksi olisi kehitettävä uusia malleja. Esimerkiksi Nick Bostrom ja Bill Gates ovat ehdottaneet, että robottien ja/tai tekoälyjen tekemää työtä tulisi alkaa verottaa. Joka tapauksessa näiden ongelmien ratkaisuun olisi päättäjien syytä alkaa paneutua pikimmiten, sillä automatisaation aiheuttamat lieveilmiöt ovat jo nyt alkumuodoissaan nähtävissä työmarkkinoilla.

 

Lähitulevaisuudessa odotettavissa olevat yhteiskunnalliset muutokset ovat suuria. Lisäksi on todennäköistä, että automaation kiihtyessä kehityksen alkuvaihe tulee näyttämään hyvin erilaiselta kuin sen odotettavissa oleva päätepiste. Miltä maailma näyttää siinä vaiheessa, kun ihmisentasoinen yleistekoäly saavutetaan? Sitä tarkastelen blogisarjani seuraavassa ja viimeisessä osassa.

 

 

Blogisarjani seuraava osa:

Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 3: Singulariteetti

 

Blogisarjani edellinen osa:

Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 1: Automaatio ja robotisaatio

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat