Marianna Ridderstad Marinoita ja pakinoita

Maailman muovijäteongelma on saatava kuntoon

  • Muovijätettä rannalla Kaakkois-Aasiassa. Kuva: Vaidehi Shah, Wikimedia Commons.
    Muovijätettä rannalla Kaakkois-Aasiassa. Kuva: Vaidehi Shah, Wikimedia Commons.

Arvo Salo aikanaan runoili: "Voi hyvät veljet, me hukumme paskaan."

Mutta emme me ole hukkumassa luonnontuotteeseen, vaan olemme itse kylväneet tuhon siemenet: muovia.

Joka ikinen minuutti meriin dumpataan kahden roska-autollisen verran muovia. Jos nykyinen tahti jatkuu, parinkymmenen vuoden päästä merissä on enemmän muovia kuin kalaa.

Suurin osa merten muovijätteestä tulee tällä hetkellä kehittyvistä maista. Niissä käytetään muovia yhtä paljon kuin meilläkin, mutta jätehuoltoinfra ei ole samalla tasolla ja kierrätyksestä ei ehkä olla kuultukaan tai siitä ei piitata.

Siksi meidän muovikassikampanjoillamme ja muovipillikielloillamme ei ole tarpeeksi vaikutusta kokonaistilanteeseen. Lisäksi ne keinot, joilla me torjumme muovitulvaa omassa ympäristössämme, ovat erilaisia kuin ne, joita tarvitaan muoviongelman selättämiseksi kehittyvissä maissa.

Kehitysmaissa vieraillessaan voi havaita, että lähiöiden jätehuolto on usein järjestetty yksinkertaisesti heittämällä jätteet katujen vieressä risteileviin ojiin, joista ne valuvat paikallisiin jokiin ja edelleen vesistöihin ja mereen. Näitä samoja ojia käytetään viljelysten kasteluun ja jopa juomaveden ottamiseen.

Keskustelupalstoilla saa myös lukea satunnaisten matkailijoiden havainnoista: turistikohteissa jäteproomut ajavat aamuyöstä ulapalle kipatakseen lastinsa mereen.

Tavallisen kansalaisen vastuuttaminen ei kehitysmaissa juurikaan toimi. Tämä on ymmärrettävää, sillä päivittäisen elannon ja hoitamattomien sairauksien kanssa kamppailevaa ihmistä ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä muoviroskalle tapahtuu sen jälkeen, kun hän viskaa sen ovestaan ulos. Muovin hinnalla ei myöskään ole vaikutusta ruohonjuuritasolla, sillä kun rahaa ei ole, niin sitä ei ole: köyhä ostaa tarjolla olevan halvimman tuotteen ja jos se maksaa liikaa, on kokonaan ilman, jonka vuoksi myyjien kannattaa tarjota aina halvinta - nykyisin usein muovia.

Ongelmamaissa valveutuneet kansalaiset yrittävät kyllä tehdä voitavansa. EcoWatch kertoo Afroz Shahista, joka muiden paikallisten kanssa siivosi kotirannaltaan jätteitä kahden vuoden ajan. Monet muutkin paikallisaktivistit ympäri maailman keräävät rannoille ajautuvaa jätettä. Usein seuraavan myrskyn jälkeen ranta on taas täynnä. Jutut eivät aina kerro, mihin kerätyt jätteet päätyvät. Lukija jää miettimään, menevätkö ne oikeaoppisesti polttoon, kaatikselle, vai kipataanko ne kenties johonkin, mistä ne valuvat takaisin vesistöön?

Sillä perusongelma on, ettei näissä maissa ole jätehuoltoinfra kunnossa. Keräys, kierrätys, ja poltto energiaksi pitäisi saada kuntoon mahdollisimman pian. Se on massiivinen tehtävä, varsinkin kun osassa maista suuri osa muovijätteestä on kuskattu maihin, jotka ovat ottaneet sitä vastaan, esimerkiksi Kiinaan.

Tammikuussa 2018 Kiina ilmoitti, ettei se enää ota vastaan muiden maiden muoveja. Muut uudelleensijoitusvaltiot ovat seuraamassa Kiinan esimerkkiä. Nyt lähtömaiden olisi nopealla aikataululla saatava pystytettyä itse samanlainen systeemi. Arkijärki sanoo, että tässä, jos missä, olisi nyt kehitysyhteistyön paikka.

Viime kädessä kyse on kansainvälisestä tahtotilasta. Kaikkien valtioiden olisi sitouduttava järjestämään muovin ja kaiken muunkin epäorgaanisen jätteen keräys ja kierrätys siten, ettei sitä päädy vesistöihin tai maaperää saastuttamaan. Osa kehitysavusta pitäisi korvamerkitä jätehuollon, energiajätteen käytön ja kierrätyksen kuntoon laittamiseen. Viime kädessä kyseeseen voisivat tulla, siirtymäajan jälkeen, taloudelliset pakotteet ja esimerkiksi kehitysavun leikkaukset valtioille, jotka eivät suostu tekemään ongelmalle mitään.

Kansainvälisen yhteisön jäsenten on vastuutettava toisensa yksissä tuumin. Järjestelmän ei tule sallia "vapaamatkustajia". Ilmastonmuutoksen torjunnan yhteydessä on jo nähty se ongelma, että rikkaimpien valtioiden kansalaisten on hankala perustella itselleen sitä, miksi heidän tulee jatkuvasti maksaa enemmän ja tehdä enemmän, kun jotkut eivät edes yritä. Sitä paitsi oikeutta saastuttaa ei tule voida ostaa rahalla – vaikka esimerkiksi päästökaupassa on tavoiteltu oikeudenmukaisuutta, se antaa viime kädessä väärän signaalin ja pilaa sen yhteyden, mikä on ihmisen vastuuttamisen ja hänen voimaantumisensa välillä. Pahinta on, että päästökaupan kaltaiset systeemit mahdollistavat ongelman jatkumisen loputtomiin.

Kansainväliselle yhteisölle kuuluu myös merten puhdistaminen siellä jo lilluvasta muovista. Mikromuovinkaan osalta keräysongelma ei varmasti ole maailman vaikeimpia teknisiä ongelmia ratkaista, kunhan poliittista tahtoa - ja sitä seuraavaa rahaa - vain on tarpeeksi.

Valtioiden sisällä maatuvia tuotteita kuten paperikasseja, pahviastioita ja -aterimia, kartonkipakkauksia jne. voidaan suosia verotuksellisesti. Muovijätteen päätyminen vähintään polttoon on varmistettava – tosin poltossakin on ongelmansa, sillä näyttää siltä, että se "falskaa" ja ilmaan päätyy mikromuovia. Poltto voidaankin nähdä välivaiheen systeeminä, mutta energiaa tuottavana se on hyvä alku.

Uudet sukupolvet on kasvatettava pitämään ympäristöä puhtaana, mikä voi tapahtua esimerkiksi vanhalla kunnon ympäristöpäiväkäytännöllä: ainakin yhtenä päivänä vuodessa laitetaan koululaiset keräämään roskia lähiympäristöstä. Luonnosta välittämisen asenne siirtyy vanhemmilta lapsille.

Kehittyvissä maissa jätehuolto on saatava toimimaan niin sujuvasti, ettei kenenkään kannata jatkossa viskata muoviroskiaan ympäristöönsä. Me jo ennestään hyvällä jätehuollolla hemmotellut EU-kansalaiset voimme myös tehdä jotain lisää: käyttää kangaskassia tai koria kauppamatkoilla, kerätä kaupassa hedelmät ja lenkeillä koirankakat biohajoavaan pussiin, valita paperikassin aina kun sellainen on vaihtoehtona. Ja ennen kaikkea ottaa selvää, mihin oman kotitaloutemme muovijätteet lopulta päätyvät. Sillä muovikin on periaatteessa hyvä ja monikäyttöinen materiaali, kunhan jälkikäsittely on kunnossa.

 

Lähteitä ja linkkejä:

http://time.com/5346735/dominican-republic-garbage-wave/

https://www.theguardian.com/business/2016/jan/19/more-plastic-than-fish-...

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005558663.html

https://www.ecowatch.com/beach-clean-up-mumbai-2421608193.html

https://ecokohtao.com/clean-ups/

https://4ocean.com/blogs/blog/cabo-frio-brazil-cleanup

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005864280.html

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Oliko liian tasapainoinen juttu, kun ei synny keskustelua aiheesta, josta esiintyy kiihkeitäkin kannaottoja?

Toimituksen poiminnat