Marianna Ridderstad Marinoita ja pakinoita

Onko 580 000 sähköautoa ympäristöteko?

Suomessa on esitetty kunnianhimoinen tavoite ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi: 580 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä.

Saksassa on samantyylinen suunnitelma: siellä tavoitellaan kuutta miljoonaa sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Myös monilla muilla valtioilla on aikeena luopua polttomoottoriautoista lähivuosikymmeninä.

Sähköautosta ei tule suoria hiilidioksidipäästöjä, mutta entä muut ympäristövaikutukset? Näistä on julkisuudessa keskusteltu toistaiseksi vain vähän.

Katsotaanpa. Ainakin toistaiseksi sähköautojen akut tehdään litiumista, jota tuotettiin maailmassa vuonna 2017 noin 43 000 tonnia eli 43 miljoonaa kiloa. (Maksimituotantokapasiteetin arvioitiin vuonna 2016 olevan hieman tätä suurempi, noin 58 miljoonaa kiloa.) 43k tonnista noin puolet eli 46% on viime vuosina käytetty akkuihin, ja osuus on kasvussa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana akkujen osuus voidaan ehkä siis olettaa olevan noin 50% koko litiumtuotannosta.

Yhden Teslan akut vievät noin 12 kg litiumia (joka on 63 kilossa litiumkarbonaattia). Muiden samantehoisten mallien akut vievät toistaiseksi suunnilleen saman verran. Suomen 580 000 uutta sähköautoa tarvitsisivat siis noin 7 miljoonaa kiloa litiumia. 11 vuodelle tasaisesti jaettuna tämä tekee noin 3 % koko maailman akkulitiumista vuodessa.

Saksan osuus on aika paljon suurempi: sen suunnitelma vaatii toteutuakseen noin 30% maailman akkulitiumista vuodessa seuraavan 11 vuoden aikana.

Laskelma ei tietysti pidä paikkaansa sikäli, että ensimmäisinä vuosina autojen määrä olisi pienempi, kasvaen vuosikymmenen loppua kohden. Toisaalta taas vuotta 2030 lähestyttäessä osa alkuvaiheen autoista olisi jo käyttänyt ensimmäisen akustonsa loppuun, joten todellisuudessa näiden suunnitelmien toteuttamiseen tarvittava litiumin kokonaismäärä on suurempi kuin edellä esitetty.

Selkeästi sekä litiumin, että sähköautojen tuottajilla tulee olemaan lähivuosina myyjän markkinat, mikä tarkoittaa, että hinnat tuskin merkittävästi laskevat. Litiumin hinta kaksinkertaistui vuodesta 2016 vuoteen 2018. Myös sähköautojen hinnat saattavat jopa nousta, jos em. suunnitelmia aletaan määrätietoisesti toteuttamaan. Tämä kustannus tietysti valuu lopulta kuluttajien maksettavaksi. Sen lisäksi heidän maksettavakseen tulee massiivinen latausinfra, uudentyyppiset korjaamoiden tekniikat, sekä suuri määrä uusia voimaloita, jotka tuottavat autoille tarvittavan sähkön. Sähkön hintakin tullee nousemaan, koska voimaloiden pykääminen ei käy käden käänteessä, varsinkin kun hiilivoimaloista tulisi samaan aikaan pyrkiä eroon.

Entä sitten ympäristövaikutukset?

Tutkijat ovat osoittaneet, että jos Saksa aikoo pitää kiinni ydinvoimaloista luopumisesta, eikä pysty kattamaan kaikkea tulevaa voimalatarvetta kaasuvoimaloilla, sen liikenteeseen liittyvät päästöt tulevat kasvamaan noin Uruguayn valtion verran huolimatta siitä, että sähköautot käyttävät energiansa jopa kaksi kertaa tehokkaammin kuin bensalla kulkevat.

Suomen tilanne on parempi, sillä ydinvoimaa käytetään ja tullaan todennäköisesti rakentamaan lisää. Uusien voimaloiden rakentamiseen liittyvät päästöt ja muut ympäristövaikutukset tulisi ottaa huomioon sähköautojen ympäristövaikutuksia arvioitaessa. Samoin tulisi laskea latausinfran, sekä autojen tuotannon aiheuttamat ympäristövaikutukset. Sähköauton valmistus tuottaa enemmän CO2-päästöjä kuin polttomoottoriauton, ja näistä lähes puolet tulee akkutuotannosta. Siten sähköauton arvioitu pienempi elinkaaripäästömäärä riippuu voimakkaasti siitä, kuinka kauan samalla akustolla voi ajella. Akun valmistuksessa suurin osa ympäristökuormasta tulee tarvittavien metallien hankinnasta, siis kaivostoiminnasta, sekä käytetyn akun jälkikäsittelystä.

Kaivostoiminnalla on paitsi päästövaikutuksia, niin myös paljon muita välittömiä ympäristövaikutuksia, sekä sosiaalinen ulottuvuus, johon liittyy kehittyvissä maissa lapsityövoiman käyttö. On todennäköistä, että litiumia ja muita tarvittavia metalleja tuottavia kaivoksia tullaan kysynnän kasvaessa perustamaan lisää, joten niiden aiheuttama kuorma ympäristölle tulisi maailmanlaajuisesti ottaa huomioon sähköautojen käyttöönoton yhteydessä.

Kuten tunnettua, kaivostoiminnan suurimmat ongelmat liittyvät kaikkialla vesistöjen pilaamiseen:  niin Suomessa, Kiinassa kuin Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa skandaalit ovat seuranneet toisiaan. Vesi on ongelma myös Andeilla, jossa arvoidaan sijaitsevan jopa 70% maailman litiumvarannoista. Siellä litium on suoloja sisältävässä pohjavedessä, joka imetään pinnalle ja haihdutetaan. Atacama on yksi maailman kuivimmista alueista, ja litiumkaivokset ovat käyttäneet jopa 65% alueen vedestä. Lisäksi ne ovat saastuttaneet muuta vesistöä ja luoneet ympärilleen kuumaiseman kaltaisen jätemaan. Viimeksimainittu eli maisemanmuokkaukseen liittyvät seikat, jotka nivoutuvat eläinten ja ihmisten elinmahdollisuuksiin alueella, eivät ole vähäisiä, vaikka niitä usein vähätellään.

Vielä litiumia pahempiakin saastuttajia ovat nikkeli-, koboltti- ja kuparikaivokset, joiden tarve kasvaa nopeasti sähköautojen lisääntymisen myötä. Näistä harvinaisimman eli koboltin hinta on viime vuosina nelinkertaistunut. Kongossa, josta 60% maailman koboltista tulee, buumissa pystyyn polkaistuissa kaivoksissa töissä olevat lapset kaivavat myrkyllistä metallia ilman mitään suojausta.

Litiumia voisi periaatteessa saada myös merivedestä, mutta prosessi vie paljon energiaa. Nykyisille metalleille myös etsitään koko ajan ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja, mutta siinäkin kokonaiskuorma ympäristölle on merkitsevä: jos vaihtoehto ei tuota samaa hyötysuhdetta, voi siihen vaihtaminen aiheutta negatiivisen nettoefektin. Myöskään litiumin kierrätys ei ole vielä siinä kunnossa, missä sen pitäisi olla, kun sähköautojen vanhojen akkujen – joita ei voi käyttää uudestaan – määrä lisääntyy räjähdysmäisesti.

Summa summarum: sähköautot voivat aiheuttaa yhtä paljon ongelmia kuin ne pyrkivät ratkaisemaan. Mikä siis neuvoksi? Sen sijaan, että rynnistetään eteenpäin katastrofiajatukset mielessä tai euronkuvat silmissä kiiluen, olisi mielestäni syytä laittaa tutkijat tekemään sitä, mitä he osaavat: laskemaan tarkasti kaikkien tunnettujen ympäristövaikutusten summa, ja tehdä niiden perusteella päätökset siten, ettei peruuttamattomia askeleita ainakaan huonompaan oteta.

Vastikään julkaistu Suomen luonnon ns. Punainen kirja 2019 antaa nimittäin viitteitä siitä, että meillä voi olla käsissämme ilmastonmuutostakin nopeammin etenevä ja sitä paljon pahempi uhka: biodiversiteetin katoaminen. Ihmiskunta on edelleen luonnon osa, ja juuri luontoa, eläin- ja kasvikuntaa me pyrimme suojelemaan ilmastonmuutosta torjumalla. Mutta luonnolla on muitakin uhkia, ja yksi suurimmista on lisääntynyt maankäyttö, johon myös esimerkiksi kaivosteollisuus kuuluu. Seuraavan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin uudistaa kaivoslaki siten, ettei ympäristömme pelastukseksi tarkoitettu sähköautobuumi vie meitä ojasta allikkoon ja tee Suomenniemen lintumetsistä kuumaisemaa.

 

Lähteet:

Wikipedia

Quora

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/autoala-vuonna-2030-liikenteessa-voi...

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/talvivaaran-vaurioittam...

https://en.wikipedia.org/wiki/2015_Gold_King_Mine_waste_water_spill

https://www.wired.co.uk/article/lithium-batteries-environment-impact

https://investingnews.com/daily/resource-investing/base-metals-investing...

http://www.mining.com/much-copper-nickel-cobalt-electric-vehicle-world-n...

https://www.forbes.com/sites/timtreadgold/2018/03/07/an-electric-car-boo...

https://yle.fi/uutiset/3-10658731

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Kukapa uskoo tuohon sähköautomäärään tuossa aikataulussa. Hintojen pitäisi pudota vähintäinkin puolella. Onhan ne toki nättejä ja tehty houkutteleviksi > http://www.thedrive.com/news/22360/electric-polest...

Ilmastoon näillä ei liene mitään vaikutusta, paitsi juurikin mielipideilmastoon ;D

Suomalainen kaivosyhtiö Keliber Oy avannee Kokkolan Syväjärvellä euroopan suurimman litiumkaivoksen. Tutkimukset ja rahoitus ovat vielä vaiheessa. Kaivoksen vuotuinen suunniteltu litiumhydroksituotanto olisi 12,5 miljoonaa kiloa. Lisäinfo > https://www.keliber.fi/

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Hyvä kirjoitus. Huoli ilmastonmuutoksesta on aiheellinen, mutta kummallisella tavalla se on noussut mielipideilmastoon ikään kuin se olisi ainoa ympäristöön liittyvä huoli.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ja ennenkaikkea hyvä kirjoitus siksi, että esiin oli nostettu kvantitatiivisia arvioita ympäristön nimissä ajettavien toimien käytännön vaikutuksista.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Ilmastonmuutoskeskustelussa on 1 ongelma. Sitä johtavat kaikista fanaattisimmat ja tietämättömät.

Samalla rahalla, mitä Suomessa käytettäisiin sähköautoihin, voitaisiin vähentää 10-kertainen päästöjä Intiassa sijoittamalla aurinkovoimalla toimiviin lämpöpumppuihin ja muuhun aurinkoenergiaan.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Sähköautointoilussa on sorruttu klassiseen virheeseen: rynnätty oikopäätä totetuttamaan tiettyä ratkaisua, jättäen ratkaistavan ongelman pohdinta vähemmälle.

Ratkaistava ongelmahan on ihmisten liikuttelu paikasta toiseen mahdollisimman vähän kuluttavasti ja saastuttavasti.

Tällä ongelman muotoilulla ratkaisu löytynee suunnalta: raideliikenteen kehittäminen, autojen jakopalveluiden kehittäminen, monipuoliset polttoainevaihtoehdot jne.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Hiilidioksiidin pelossa maasta kaivetaan ylös ympäristömyrkkyjä lapsityövoimalla ja laajat alueet pilataan totaalisesti. Täällä muutama sähköautolla ajava viheriäinen paukuttaa henkseleitään että pelastavat sillä maailmaa.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

"Sen sijaan, että rynnistetään eteenpäin katastrofiajatukset mielessä tai euronkuvat silmissä kiiluen, olisi mielestäni syytä laittaa tutkijat tekemään sitä, mitä he osaavat: laskemaan tarkasti kaikkien tunnettujen ympäristövaikutusten summa, ja tehdä niiden perusteella päätökset siten, ettei peruuttamattomia askeleita ainakaan huonompaan oteta."

No näin ei tehdä, koska kyse on geo- ja energiapolitiikasta. Fossiilista halutaan eroon, jotta ei oltaisi riippuvaisia ei-toivotuista tahoista (lue: vaikutetaan ei-toivottujen tahojen sisäpolitiikkaan) ja hupenevista fossiilista lähteistä. Elämänkaasu hiilidioksidilla ei ole asian kanssa muuta tekemistä kuin propaganda-asema muka ilmastoa katastrofaalisesti lämmittävänä kaasuna.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Sähköautojen tulevasta räjähdysmäisestä kasvusta Saksassa tulee ensisijaisesti kiittää Martin Winterkornia.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Ehdotan ratkaisuksi johdinautoja. https://fi.wikipedia.org/wiki/Johdinauto Teknisesti olisi myös mahdollista sellainen järjestelmä, jossa auton akkua voi ladata samalla kun ajaa verkkovirralla. Pitkiä matkoja varten voisi olla vuokrattavana perävaunuja, joissa olisi lisää akkuja tai aggregaatti.

Toimituksen poiminnat